Suomen kielen opettajien yhdistys

JOHTOKUNTA

    Puheenjohtaja:    Terje Kruusimaa , Mediradix Oy, suomen kielen opettaja

    Jäsenet:    Juha-Matti Aronen, Tarton yliopisto, suomen kielen lehtori

                        Karola Velberg, Soome keele õppekeskus, suomen kielen opettaja

                        Kristel Maltis,  Tallinna Keeltekool, suomen kielen opettaja                     

                        Jaava Masing, suomen kielen opettaja

     

 Jäsenistö: seuralla on 82 jäsentä (tilanne 5.11.2014)

 PERUSTAMINEN

Syksyllä 1992 Eesti Haridusametin, Eesti Sihtasutuse Koolituskeskusen AS ja silloisen Tallinna Pedagoogikaülikoolin täydennyskoulutuskurssille osallistuneet päättivät perustaa Viron suomen kielen opettajien seuran yhteiseksi ajanvietteeksi, ongelmien selvittelemiseksi ja suomen kielen opettamiseen liittyvien ehdotusten tekemiseksi Opetusministeriölle. Aloitteen tekijänä ja ensimmäisenä puheenjohtajana oli ESKOn projektijohtaja Kaare Sark.

  • Seuran perustamiskokous pidettiin ja esitys säännöiksi hyväksyttiin 14.3.1993.
  • Eesti Soome Keele Õpetajate Seltsrekisteröitiin 12.7.1993 Kulttuuri- ja opetusministeriön määräyksellä nro 167.
  • 6.10.1998 Eesti Soome Keele Õpetajate Selts vietiin voittoa tavoittelemattomien yhdistysten ja säätiöiden rekisteriin.

 TOIMINNAN TAVOITTEET

  • Seuran sääntöihin on kirjattu seuraavat tavoitteet:
    • edistää suomen kielen opettamista Virossa;
    • parantaa jäsenistön ammatillista pätevyyttä ja turvata sen ammattietuja;
    • luoda yhteyksiä suomen kieltä ja kulttuuria edistävien ja tunnetuksi tekevien järjestöjen välillä Virossa ja Suomessa;
    • tarjota jäsenille yhdessä toimimisen iloa: mahdollisuutta tehdä ehdotuksia suomen kielen opettamisen paremmaksi järjestämiseksi, osallistumista oppimateriaalien tekemiseen ja opetussuunnitelmien laadintaan, kommentoida suunnitteilla olevia oppimateriaaleja, hankkia ja välittää oppikirjoja ja metodimateriaaleja, tehdä ehdotuksia jäsenistön täydennyskoulusta koskien, etsiä mahdollisuuksia seuran jäsenten ohjaamiseksi kursseille, seminaareihin ja konferensseihin, hakea jäsenille apurahoja ja tunnustuksia jne, ehdottaa jäseniä saamaan virallisen pätevyyden.

 TOIMINNAN SUUNTIA JA YHTEISTYÖKUMPPANEITA

¤ Seuran alkuvuosina 1993 - 1995 pidettiin tärkeimpänä ja kiireellisimpänä ratkaistavana ongelmana koulujen suomen kielen opetuksen yhdenmukaistamista ja tarvetta järjestelmällisempään toimintaan. Seuran toiminnan iskusanoja olivat oppimateriaali, opettajien virallinen pätevöittäminen ja opetussuunnitelma.

¤ Vuoden 1994 alusta aloitti toimintansa Suomen Viron-instituutti, josta tuli seuran erittäin aktiivinen yhteistyökumppani. Instituutin kevään ja syksyn koulutuspäivistä muotoutui perinne. Niiden osana on pidetty seuran vuosikokouksia.

¤ Seuran jäsenet laativat opetussuunnitelman ja esittelivät sen opetushallitukselle 20.12.1993. Seuran innokkaimmista jäsenistä opetushallitus muodosti syksyllä 1994 suomen kielen opetussuunnitelman työryhmän. Suomen kielen opetusohjelman lisäksi hyväksyttiin seurassa päätös siirtymäkokeiden järjestämisestä ja laadittiin loppukokeen malli.    

¤ 1994 loppuvuodesta seura teki jäsenilleen lomakekyselyn täydennyskoulutustarpeista.

Kyselyn vastausten perusteella seura kääntyi Opetusministeriön puoleen ehdottaen koolle kutsuttavaksi 15.12.1994 työryhmän, joka ratkaisisi suomen kielen opettajien virallisen pätevyyteen ja etäopintoihin liittyvät ongelmat.

¤ Vuosina 1995 - 1997 sekä seuran johtokunnan että aineneuvoston pääasiana oli suomen kielen opetussuunnitelman ja 1997 ilmestyneen ainekirjan koostaminen.

 ¤ 1998 – 1999 suomen kielen opettajien työtä koordinoitiin ja järjestettiin täydennyskoulutusta lähinnä Opetusministeriön ja Suomen Viron-instituutin johdolla. Suomen kielen opettajien ja suomen opettamisen kysymyksiä on ratkonut vuodesta 1995 myös aineneuvosto, johon kuuluu pääasiassa seuran jäseniä. Vuosina 1995 – 1998 sen toimintaa johti Kaare Sark ja vuodesta 1998 puheenjohtajana on ollut Ebe Talpsepp (OÜ Sugesto).

¤ Seuran puheenjohtajina ovat toimineet: 1992–1999 Eesti Sihtasutuse Koolituskeskusen projektijohtaja Kaare Sark, 1999–2005 Tallinna Pedagoogikaülikoolin suomen kielen lehtori Maria-Magdalena Jürvetson, 2005–2009 Tapa Gümnaasiumin opettaja Katri Lehtsalu ja 2009 - 2014 Tallinnan yliopiston suomen kielen apulaisprofessori Annekatrin Kaivapalu. Vuonna 2014 aloitti Terje Kruusimaa, MediradixOysuomen kielen opettaja.

¤ Vuodesta 2000 seura on keskittynyt jäsenistön toimintaan. On järjestetty tapaamisia, joissa ajanvietteen lisäksi on kuultu jäsenten ja vierailijoiden esitelmiä. Syys- ja kevätkoulutukset ovat jatkuneet pääjärjestäjänä yhä Suomen Viron-instituutti. Yhteydet Opetusministeriön suomen kielen aineneuvostoon ovat hyvin tiiviitä.

¤ 2009 lähtien seura on tiiviissä yhteistyössä aineneuvoston kanssa valmistellut valtakunnallista peruskoulun opetussuunnitelmaa ja lukion B1- ja B2-tavoitetasojen vieraan kielen opetussuunnitelmaa sekä opettajien täydennyskoulusta B-kielen opettamiseksi. 2011 – 2012 lukuvuonna suomea alettiin opettaa B-kielenä kolmessa koulussa: Jõgeva Gümnaasium, Viljandi Maagümnaasium ja Tartu Mart Reiniku Gümnaasium.

¤ Vuonna 2009 perustettiin Eesti Võõrkeeleõpetajate Liit (Viron vieraiden kielten opettajien yhdistys). Viron suomen kielen opettajien seura on yksi kolmesta perustajajäsenestä.

¤ Viron suomen kielen opettajien seuralla on oikeus nimittää kunniajäseneksi ansioitunut henkilö. Kunniajäseneksiseuran hallitus voi nimittää henkilön, joka on ansiokkaasti
toiminut suomen kielen ja kulttuurin edistämisen hyväksi. Vuonna 2014 kunniajäseneksi nimettiin Helga Laanpere, kielitieteilijä, ansioitunut opettaja, oppikirjojen ja sanakirjojen tekijä ja kulttuurielämän vaikuttaja.
 

VIRON VUODEN SUOMEN KIELEN OPETTAJAT 

 Seura on valinnut vuodesta 1997 lähtien yhteistyössä Suomen suurlähetystön ja Opetusministeriön suomen kielen aineneuvoston kanssa Vuoden suomen kielen opettajan. Vuosina 1997 – 2002 valittiin kaksi vuoden opettajaa, toinen Pohjois- ja toinen Etelä-Virosta. Vuoden suomen kielen opettajien lista: http://www.finst.ee/keel/aasta-soome-keele-opetaja/